Toiminnan organisointi ja johtaminen

Blogi , Etusivu slider

Luuletko, että yrityksesi säästää rahaa, jos ulkoistat osan tuotannostasi Kiinaan, Etiopiaan tai muuhun maahan, jossa palkka on suhteellisesti matalampi? Entä jos robotit tai automaatio uhkaa viedä työsi?

Globalisaation vaikutus yhdessä kansainvälisen kaupan ja investointien esteiden vähenemisen kanssa on johtanut tuotannon pirstoutumiseen tai tuotantovaiheiden jakautumiseen eri paikoille. Moni yritys tekee tämän välttääkseen korkean palkkatason työntekijöiden rekrytointia.

Työvoiman kysyntä

Työnantajan työvoiman kysyntä taloudessa on, kun hän yrittää analysoida, kuinka monta työntekijää hän haluaa ja kykenee rekrytoimaan, kun otetaan huomioon palkkataso tietyssä ajassa. Kun yritys toimii hyvin ja tuotos (tuote tai palvelu) kasvaa, työvoiman kysyntä kasvaa. Lisää työntekijöitä palkataan. Tuotannon tai palvelun väheneminen johtaa kuitenkin työpaikkojen menetykseen.

Merkittävä tekijä, joka vaikuttaa työvoiman kysyntään, on palkkataso tai palkka. Työvoiman kysynnän ja yrityksen maksaman palkan välillä on käänteinen suhde. Kuten kuviosta 1 käy ilmi, mitä korkeampi palkka on, sitä kalliimpaa on palkata uusia työntekijöitä. Kun palkat ovat pienemmät, työvoimasta tulee halvempaa kuin pääoma. Tämä johtaa työvoiman kysynnän kasvuun.

Kuvio 1. Työvoimakäyrän kysyntä (mukaillen Riley 2018)

Työn pirstaleisuus

Kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja voiton lisäämiseksi korkean palkkatason teollisuusmaiden yritykset, kuten yritykset Suomesta, valitsevat työn pirstoutumisen. Työn pirstoutuminen tapahtuu, kun integroidut tuotantoprosessit paloitellaan useampiin osiin tai vaiheisiin, joita käsitellään eri paikoissa. Tyypillinen esimerkki tästä on tietotekniikkapalvelut, joita jotkin suomalaiset yritykset ulkoistavat Intiaan, tai jotkin Kiinassa käsitellyt tuotantoteokset.

Kun automaatio häiritsee työvoiman kysyntää ja työn pirstoutumista

AI:n ja 5G:n etenemisen myötä teollisuuden 4.0-aikakaudella tapahtuu suuria muutoksia liiketoimintaprosesseissa ja -toiminnoissa. Yritykset joutuvat tarkastelemaan sekä työvoiman kysyntää että työn pirstoutumista. Tämä johtuu siitä, että lähitulevaisuudessa robotit jatkavat ihmisten asemaa työpaikoilla. Oxford Martin Schoolin ja Citin tekemässä tutkimuksessa todettiin, että keskimäärin 57 prosenttia maailman työvoimasta uhkaa menettää työnsä automaation takia.

Kuviossa 2 näkyy, miten tämä ilmiö vaikuttaa maihin, jotka toimivat ”maailman tehtaana”.

Kuvio 2. Työvoiman prosenttiosuus, joka on vaarassa korvautua automaatiolla (Citygroup / World Bank)

Kuviossa 2 havaittu suuntaus herättää tärkeän kysymyksen: koska automaatio uhkaa työllisyyttä, mikä on työvoiman kysynnän ja työpaikkojen pirstoutumisen välinen kompromissi?

Tulevaisuus kertoo meille enemmän.

–Kodjovi Lotchi,
projektitutkija, Vaasan yliopisto

***

Taustatietoa:

Deardorff, A. V. 2001. Fragmentation in simple trade models. The North American Journal of Economics and Finance, 12(2), 121–137.

Hamermesh, D. S. 1996. Labor demand. Princeton University press.

Riley, G. 2018. Demand for Labour (Labour Markets). Tutor2u. Viitattu 7.6.2019 https://www.tutor2u.net/economics/reference/labour-market-demand-for-labour.

About admin information