Pisku-hankkeen työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet

Blogi , Etusivu slider

Oheisessa kuvassa oleva työhyvinvoinnin kukkanen on Saara Nevalan ja Saana Nurmisen opinnäytetyöstä Työhyvinvointi iskussa – PISKU-hankkeen työhyvinvointiopas. Oppaan lähtökohtana on Pisku-hankkeessa järjestetyt kehittämistoimenpiteet eli niin sanotut työhyvinvointipajat. Oppaan ideana on tuoda esille muutamia ydinasioita työhyvinvointiin liittyen, nostaen esille sekä teoriassa näkökulmia että antaen käytännön esimerkkejä ja vinkkejä keskusteluun ja pohdittavaksi. Mukana on myös käytännön esimerkkejä, millaisia toimenpiteitä voi tehdä työyhteisössä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Seuraavassa on pieni esimerkki, mitä käytännössä tapahtui toisessa työpajassa Pharmia Oy:ssa.

Työpajatyöskentely Pharmia Oy:ssa

Pisku-hankkeen toinen työhyvinvointityöpaja Pharmia Oy:ssä järjestettiin 21.5.2019 aurinkoisena kevätpäivänä yrityksen tiloissa Tuusulassa. Paikalla oli 24 Pharmia Oy:n työntekijää ja yrityksen johdon edustajaa. Kaikki osallistujat olivat jo olleet mukana ensimmäisessä työpajassa. Pisku- hankkeen asiantuntija Kirsi Polvinen Aalto yliopistosta johdatteli osallistujat aiheeseen kertaamalla, mitä tapahtui neljä kuukautta aikaisemmissa olleessa työpajassa ja millaisia asioita työntekijät näkivät tärkeiksi, kun puhutaan työhyvinvoinnista. Jo ensimmäisessä työpajassa 22.1.2019 syntyi paljon keskustelua aiheesta, ja keskustelijat nostivat esille hyviä toimenpide-ideoita. Näistä muutamaa yrityksessä oli hienosti viety eteenpäin, ja näistä siis keskusteltiin toisessa työpajassa.  Kuten monilla yrityksillä, myös Pharmiassa on kiirettä pitänyt. Kiire on asia, joka aiheuttaa aina haasteita yrityksissä, ja tämän vuoksi on tärkeää antaa aika ja paikka keskustelulle.

Toisen työpajan aiheena oli yrityksen vuosisyklin miettiminen ja sitä kautta työhyvinvoinnin vuosikellon rakentaminen. Työskentelyä varten työntekijät jaettiin viiteen ryhmään. Pisku-hankkeen edustajina ohjeistimme työntekijät miettimään asiaa seuraavien kysymysten avulla:

  • Mitkä ovat tärkeimmät asiat Pharmian liiketoiminnan kannalta vuosirytmissä, ja milloin ne tapahtuvat?
  • Mitkä ovat kiireisimpiä aikoja kunkin työnkuvan kannalta?
  • Minkälaisia hyvinvointiin liittyviä asioita toistuu vuosirytmissä?
  • Minkälaisia hyvinvointia lisääviä tapahtumia vuosikelloon voisi lisätä ja milloin? Nämä voivat liittyä mm. työilmapiirin parantamiseen, yhteisiin tekemisiin (viralliset ja epäviralliset), palautteen antamiseen ja saamiseen, yhteisten toimintatapojen läpikäyntiin, kehityskeskusteluihin, koulutukseen, tiedon jakamiseen…

Työskentely lähti reippaasti liikkeelle kaikissa ryhmissä. Ryhmät pohtivat puolen tunnin ajan annettuja kysymyksiä ja kirjasivat ylös kehittämisehdotuksia. Ryhmät käyttivät hyödykseen vuosikelloa, jonka ulkokehään ryhmäläiset miettivät yrityksen säännöllisesti vuosittain tapahtuvat asiat, näistä esimerkkinä tilinpäätös ja kehityskeskustelut. Sisäkehälle osallistujat kirjasivat perinteisempiä työhyvinvoinnin yhteisöllisiä tekoja, esimerkiksi pikkujoulut ja kesäjuhlat, työn kiireellisyyteen liittyvät ruuhka-ajat ja loma-ajat.  Keskiöön nousi enemmän työntekijään liittyvät teot, kuten vaikkapa tyky-setelit ja työnantajan tarjoamat vapaa-aikaan liittyvät asiat.

Ryhmäkeskustelun jälkeen kokoonnuttiin yhteen, ja jokainen ryhmä esitteli oman vuosikellon tapahtumineen ja kehittämisehdotuksineen. Kaiken kaikkiaan keskustelu oli avointa, ja luottamuksen ilmapiiri auttoi nostamaan keskustelussa haasteellisempiakin asioita esille. Pharmia Oy sai paljon hyviä ajatuksia jatkaa tämän tapaista yhteistä työskentelyä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Selvästi tämän tyyppisiä työpajoja ja keskustelutilaisuuksia tarvitaan, jotta asioista päästään keskustelemaan ja niitä päästään kehittämään yhdessä.

Pisku-hankkeessa tuotetaan työhyvinvoinnin vuosikello, jonka tarkoitus on auttaa ymmärtämään työhyvinvoinnin moninaisuutta. Työhyvinvoinnin vuosikello on työskentelyn apuväline yritykselle, jonka avulla yrityksen on helpompi miettiä niitä yrityksen tekoja, jotka vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin.

–Anu Kuikkaniemi

lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

About admin information