Työterverveyslaitoksen tutkija Janne Kaltiainen: mitä on työn tuunaaminen

Ajankohtaista , Etusivu slider , Infovideot

Työterverveyslaitoksen tutkija Janne Kaltiainen määrittelee, mitä työn tuunaamisella / työn muotoilulla varsinaisesti tarkoitetaan ja kuinka se tutkitusti hyödyttää yritysten liiketoimintaa.

Janne kertoo myös Työterveyslaitoksen ”Työn imua työtä tuunaamalla” -verkkovalmennuksesta.

Voit kuunnella Jannen haastattelun äänitiedostoista tai lukea haastattelun tiivistelmän tekstinä.

 

 

Työn tuunaaminen

 

Työterveyslaitoksella me käytämme termiä ”työn tuunaaminen”, jonka alkuperäinen tutkimuskentällä ollut käsite on englanniksi ”job crafting”. Suomessa siitä käytetään myös termiä ”työn muotoilu”. Olen huomannut, että se vähän vaihtelee, minkä tyyppistä termistöä kukakin käyttää, mutta mitä me tarkoitetaan työn tuunaamisella on työntekijälähtöistä eli proaktiivista oman työn muokkaamista tai työn tekemisen tapojen muokkaamista, niin että se työ aiempaa paremmin vastaa työntekijän motivaatiolähteitä, hyvinvoinnin lähteitä, eli toimintaa, joka lähtee työntekijästä itsestään ja jonka tavoitteena on edistää omaa hyvinvointia, motivaatiota ja toisin sanoen työn imua siinä työssä. Eli pohdintoja, mitä voisin tehdä eri tavalla ja olisiko jotain uutta, mitä voisin tuoda omaan työhöni. Siihenhän jokainen työntekijä on itse paras asiantuntija, kun puhutaan omasta hyvinvoinnista.

Työn imun taas ajatellaan olevan tietynlainen seuraustekijä tästä työn tuunaamisesta, työn muotoilusta, eli että koetaan uppoutumista, tarmokkuutta ja omistautumista sille työlle, koetaan korkeita energiatasoja ja ollaan innostuneita työssä. Työtyytyväisyys on myös hyvin myönteinen ja tavoiteltava tila, mutta se ei ole taas vireystasoltaan yhtä korkea, kun työn imuun liittyy se energiataso vielä, että ollaan innokkaita.

Työn imussa on kolme tällaista ikään kuin aihekokonaisuutta tai asiaa, mistä se työn imu koostuu: omistautuminen, uppoutuminen ja tarmokkuus. Kun työntekijä voi hyvin, on motivoitunut, sairauspoissaolot laskevat, tuloksellisuus paranee ja löydetään uusia tehokkaampia tapoja. Kun työntekijä itse omalähtöisesti lähtee miettimään, että miten työnsä voi tehdä fiksummin, niin mikäs sen parempi kuin saadaan se koko ikään kuin aivo- ja ideakapasiteetti yrityksestä käyttöön tai mistä tahansa organisaatiosta sen sijaan, että mietitään vain pienemmässä porukassa, esimerkiksi jossain johtoportaassa. Työntekijät, jotka päivittäin sitä omaa työtään tekevät, niin heillä on se tietty viisaus ja tietämys siitä omasta työstä. Ajatuksena siinä on kuitenkin kulkea niitä samoja, yhteisiä tavoitteita kohti.

Voi tulla joskus kysymys, että miten sitten pysytään niissä raameissa ja päästään sinne, niin se on tärkeä tehtävä, että on ne tavoitteet selkeitä, joihin sitten ihmiset pääsevät pohtimaan niitä omia keinojaan. Jos ajatellaan vaikka linja-auton kuljettajaa, jolla on perustehtävänä kuljettaa tiettyä reittiä pitkin, viedään autoa ja otetaan matkustajia mukaan, ja sitten tällainen henkilö esimerkiksi pohtii, mitä haluaisi työhönsä lisää. Voi olla, että henkilö sitten reflektion ja pohdinnan kautta toteaa, että ”minua innostaisi vähän ehkä olla uudella tavalla kontaktissa näihin asiakkaisiinkin, matkustajiin, jotka tulee kyytiin”, ja päättääkin kokeilla, mitä tapahtuu, jos tervehtii jokaista kyytiin tulijaa ja mahdollisuuksien mukaan moikkaa vielä, kun he lähtevät pois kyydistä. Sitten tämä kuski huomaa, että ”tämähän tuo minun työhön uuden sosiaalisen voimavaran, mitä ei aiemmin ollut”. Edelleen se työ suoritetaan ja samalla tavalla kuljetetaan sitä autoa oikeaa reittiä, mutta työntekijä kokee vielä uudella tavalla uutta voimavaraa ja innostusta siinä omassa työssään, ja ihan tällaisella verrattain pienellä muutoksella voi olla suuri vaikutus.

Hyvin pienistä ruohonjuuritason asioista puhutaan, mutta kertautuessaan ajan kanssa ne sitten rakentavat hyvinvointia ja innostusta. Toisena esimerkkinä pikaruokalan kassan osalta oli arvioitu asiakas-arvio, minkä verran työn imua tällä työntekijällä oli, ja se korreloi selkeästi myös asiakastyytyväisyyteen, joka sitten näkyy varmasti organisaation tuloksessa. On myös tutkimuksia, että se näkyy ihan kassasta, eli on katsottu, paljonko rahaa tulee sisään, niin tämä henkilön kokema työn imu korreloi hyvin vahvasti, myönteisesti siihen.

Työn tuunaaminen, työn muotoilu edistää työn imua; eli tällainen myönteinen hyvinvointi-motivaatiotila, josta sitten seuraa tuloksellisuus.

 

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

 

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus meillä on ollut noin vuoden verran käynnissä. Se on verkkopohjainen, eli ei tarvita mitään erityisiä applikaatioita tai teknisiä valmiuksia, ja voi käyttää tabletilla, kännykällä ja tietokoneella. Se on suunnattu ihan mille tahansa työorganisaatioille, ja yleensä ryhmän koot vähän vaihtelee, eli voi olla 10–30 tai enemmänkin. Ajatuksena siinä on käydä valmentajan tukemana läpi tällainen työn tuunauskoulutus, jossa lähdetään pohtimaan yhdessä jokainen omaa työtään, siellä käydään keskusteluita, tehdään sellaisia pienempiä tehtäviä, harjoitteita ja siitä pohditaan, miten voisi omasta työstään löytää lisää voimavaroja tai vaikuttaa, jos kiinnittää huomiota joihinkin vaatimustekijöihin, että mitä niille voisi tehdä.

Työn tuunaamisen valmennus päätetään suunnitelmaan, jossa pohditaan, miten vie käsiteltyjä asioita vielä lisää omaan työhönsä seuraavan kolmen kuukauden aikana, jotta se työn arki ja tietynlainen työn tekemisen tapa ja ajattelu omasta työstä uudistuisi ja jäisi mukaan siitä valmennuksesta. Silloin pääsääntöisesti kommunikoidaan meidän valmennusalustan kautta netissä. Eli se on kirje-tekstikommunikaatiota, ja meillä on siellä videoita ja vähän niin kuin pieniä teoriapläjäyksiä aika tiiviisti, mutta tarkoitus on löytää konkreettisia välineitä, joita jokainen työntekijä pääsee kokeilemaan omassa työssään ja sitten pohtimaan, että miltä ne uudet tavat tuntuvat.

Tuntuu, että ihmiset löytävät aika uusia tapoja ja jännittäviäkin ideoita siihen oman työnsä kehittämiseen sen valmennuksen kautta, eli on ollut hienoja juttuja, mitä siellä on ihmisille tullut mieleen.

Yksi minkä itse olen ottanut käyttöön, on tietokoneella tällainen muistilappuohjelma, johon sitten listaan ja teen to-do-listoja, että mitä täytyy tehdä ja milloin. Olen sitten tehnyt erillisen muistilapun sille, että siirrän aina tehdyt tehtävät siihen erilliseen muistilappuun sen sijaan, että vain pyyhkäisen ne pois näytöltä. Tällä tavoin sitten konkretisoituu ja saa itselleen sellaisen pienen palautteen siitä, että mitä kaikkea saikin aikaan. Erityisesti jos on kiirettä ja hässäkkää töissä ja joskus työpäivän jälkeen vähän sellainen tunne, että ”no mitäs tässä saikaan aikaan”, niin siitä sen sitten huomaa, että ”hei, minähän sain paljon hyviä juttuja ja taas eteni”! Ja joskus se sitten toimii aika hyvänä palautteena itselle.

 

About admin information